Iltalenkillä

Joskus on ihan pakko lähteä lenkille, jotta voi käydä vähän tontilla haaveilemassa. Vaihteleva kallioinen maasto tuo haasteita pihan suunnitteluun, mutta on mielestäni hienon näköinen. Tontille saadaan jäämään myös suuria mäntyjä ja muitakin puita. Risukkoa pitää toki vähentää tontilta, vaikka osan puista kaupunki kävi jo kaatamassa.

Näkymä tontin korkeimmalta kohdalta kadun suuntaan.

Talon eteläpuolelta tarvitsee vielä harventaa puita. Ehkä osa kivistäkin saadaan hyödynnettyä muualla, jotta saadaan myös tasaista pihaa.

Osan puista kaupunki on jo käynyt kaatamassa. Takapihaa täytyy hieman täyttää. Tähän saadaan varmaankin hyödynnettyä kaivusta ja louhinnasta jäävää maata.

Näkymä takapihalta talon suuntaan. Yläkerran lattian ja terassin korko on sama, kuin tuo korkein kohta kalliosta.

Takapiha

Tontin haasteet ja mahdollisuudet pihan suunnittelussa

Tonttivalinnassa oli haluamallemme alueella tarjolla muutamia tasamaatontteja ja suurin osa rinnetontteja. Meidän valintavuorolla tasamaatonteista oli jäljellä enää yksi. Olimme kuitenkin päätyneet jo tontteja järjestykseen numeroidessa tähän 1088 neliöiseen kallioiseen rinnetonttiin, joka tuo toki omat haasteensa suunnitteluun, mutta on valmiina varmasti hienon näköinen.

Kuva tontilta joulukuussa 2016 ennen kaupungin tekemää puiden kaatoa.

Me emme varsinaisesti ole viherpeukaloita, joten pihan tulisi olla helppohoitoinen. Tontti on metsäinen ja kivikkoinen. Suuri osa siitä tuleekin jäämään luonnontilaiseksi. Tämän määrää jo rakennustapaohjekin. Tontilla suuri osa on plt2-aluetta, joka tulee säilyttää metsäisenä.

Tässä suora lainaus rakennustapaohjeesta koskien plt-2-aluetta: " Plt-2-alueet ovat istutettavia tontin osia, joilla oleva kasvillisuus tulee säilyttää. Nämä alueet liittyvät ympäröiviin metsiin, ja ovat siten myös välittäviä vyöhykkeitä rakennetun ympäristön ja luonnonmetsän välissä. Alueen osan ei tarvitse olla luonnontilainen, vaan sitä voi käsitellä metsäpuutarhana. Kasvilajistossa suositaan viereisen metsän puu-, pensas- ja maanpeitelajistoa, joista voi käyttää myös koristelajeja. Plt-2-alueille ei  saa rakentaa  rakennuksia. Maastoa kunnioittavat ja siihen kevyesti liittyvät  rakenteet, esimerkiksi terassit, voivat olla mahdollisia."

Oman haasteensa pihan suunnitteluun tuo myös rakennustapaohjeessa kohta, jossa sanotaan että nurmettomien käytävien ja kulkureittien tulee olla ensisijaisesti hiekka- tai kivituhkapäällysteisiä. Kovien, vettä läpäisemättömien päällysteiden käyttöä tulee välttää. Lisäksi käytettäessä betoni- tai luonnonkivipäällysteitä saumavälien tulee olla leveät ja nurmetetut. Suurimman haasteen ohje tuo pihan kadunpuoleisen osan suunnitteluun. Hiekka tai kivituhkapäällyste ei tule kysymykseen varsinkaan autotallin ja sisäänkäynnin edessä.

Esimerkkikuvat rakentemistapaohjeesta, joka löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Korkeuseroa tontilla on reilu kolme metriä. Alakertaan pääsee siis katutasolta ja yläkerran terassit ovat korkeimman kohdan kanssa samalla korolla. Tontin korot pyritään säilyttämään nykyisen mukaisina. Vain tontin takaosan matalimpaan osaan tarvitaan hieman täyttöä. Rakennustapaohje sanoo että tontin korot tulee liittää luontevasti ilman selkeitä näkyviä pengerryksiä ympäröivään maastoon ja naapuritontteihin. Matalat tukimuurit ovat kuitenkin sallittuja.

Näiden pohjalta syntyi ajatuksia pihasta ja toivoisimmekin että:

• Talon etupuoli ja talon seinustat joko liuskekivestä tai jostain vettä läpäisevästä betonikivestä
• Talon ympärillä isot terassit
• Paljulle paikka terassin yhteyteen
• Rajoille ei suoria pensasaitoja vaan havupuita näkyvyyttä suojaamaan
• Tontti pidetään metsäisen näköinen
• Nurmikkoa voi olla vähän takapihan puolella (ei välttämätöntä)
• Rinteet ja osa muutakin pihaa päällystetään kuntalla
• Pihan rakentamisessa voidaan hyödyntää louhetta ja kiviä, joita löytyy tontilta
• Terassien lisäksi haluamme pihalle kattamattoman nuotiopaikan tulen tekoa varten

Vaihtoehdoksi liuskekivelle on löytynyt muutamia vaihtoehtoja talon edustan tekemiseen. Näistä yhtenä esimerkkinä Ruduksen Louhi-kivi josta löytyy lisätietoa täältä.

Mielestäni louhikivi sopii tyyliltään hyvin metsäiseen maisemaan, kuten yllä olevassa kuvassakin. Mieluiten kuitenkin saumaisin sen hikalla, joskin niin karkealla että se edelleen läpäisee vettä, mikäli tuohon päädymme. Monissa kuvissa sitä on käytetty myös talon seinustojen rajaamiseen. Mielestäni siinäkin siistimpi vaihtoehto, kuin usein käytetty kivimurske.

Kuva lainattu Suomen asuntomessujen sivulta

Yllä olevassa kuvassa on käytetty kunttaa ja havukasveja myös heinäseipäistä tehty aita on kivan näköinen. Saattaisi sopia myös meidän pihaan hieman matalampana versiona, joskaan kaikille sivuille aitaa ei edes tarvita. Jotenkin haluaisin kuitenkin kevyesti rajata kaupungin puistoaluetta pihasta. Tiivistä suorassa rivissä olevaa pensasaitaa siihen ei kuitenkaan mielestäni tarvita, eikä se sovi pihan tyyliinkään.

Alla olevissa kuvissa on esimerkkejä kivan näköisistä nuotiopaikoista, jotka sopivat ympäröivään metsäiseen pihaan.

Arpaonnea

Tonttiarvonnalla alkoi tämän rakennusprojektin ja sitä myötä myös blogin tarina syyskuussa 2016. Huomasimme Espoon kaupungin sivuilla ilmoituksen arvonnasta, jossa oli mukana muutamia mielenkiintoisia tontteja. Päätimme siis kokeilla onneamme.

Tonttiarvontaan olemme osallistuneet pari kertaa aiemminkin. Ensimmäisellä kerralla tuli numero päälle 400, toisella kerralla muistaakseni noin 100 ja nyt sitten numero 26, 401:stä hyväksytystä hakijasta. Tässä vuoden 2016 tonttijaossa oli mukana 50 tonttia. Meitä kiinnosti vain Henttaan tontit, joita oli 14 kpl ja muutama niistä ei kiinnostanut turhan suuren korkeuseron ja hankalan rakennettavuuden vuoksi. Mahdollisia tontteja oli noin 10 kpl.

Arvontanumeron selvittyä oli aika lähteä kiertelemään tontteja. Kierroksen jälkeen teimme listan tonteista, jotka meitä kiinnosti. Monissa tonteissa oli hiukan liian vähän rakennusoikeutta tarpeisiimme ja tasamaatonteille ei olisi järkevää rakentaa kellaria. Tästä syystä listan kärkeen nousivat rinnetontit, jossa oli sopiva korkeusero. Sopivalla tarkoitan sitä, että molemmista kerroksista saa uloskäynnin ja silti jää tasaistakin pihaa. Tekemällä osan tiloista kellarikerrokseen saadaan vähäisempikin rakennusoikeus riittämään.

Valintatilaisuuteen saavuttaessa olimme jännittäneet koko aamun mitkä tontit varataan ensin. Meidän ykkösvaihtoehto oli vielä jäljellä kun lähdimme ajamaan varaustilaisuuteen. Suureksi yllätykseksi paikalle saavuttaessa kuulimme, että moni meidän edestä ei ollut tullut ollenkaan paikalle ja pienen tauon jälkeen olisi meidän vuoro valita tontti. Vaikka ykkösvaihtoehto olikin jäljellä mietittiin kuitenkin vielä pieni hetki toistakin vaihtoehtoa. Päädyimme kuitenkin jo pidemmän aikaa ykkösenä olleeseen metsäiseen ja kallioiseen rinnetonttiin jonka takapiha rajoittuu Keskuspuistoon.


Tontti, jonka varasimme, on kooltaan 1088 neliötä ja rakennusoikeutta 163 neliötä. Pienenä haasteena tontissa on suuri osa plt-2-aluetta, jolle talo ei saa ulottua. Rakennettava alue on kuitenkin riittävän suuri, jotta siihen saa sijoitettua toiveidemme mukaisen talon. Tontti rajoittuu metsäiseen keskuspuistoon, joten etelän ja lännen puolella ei ole naapureita heti rajan takana.

Tuleva rakennusprojekti on meille toinen. Vuonna 2009 ostimme tontin yksityiseltä myyjältä Espoosta. Tuolle pienelle 500 neliön tontille valmistui ensimmäinen omakotitalomme ja muuttamaan pääsimme maaliskuussa 2011. Talo oli toiveidemme mukainen ja oikein sopiva perheellemme. Siitä huolimatta päätimme ryhtyä tähän uuteen hankkeeseen saatuamme juuri toiveidemme mukaisen tontin.